FANDOM


Leevi and the Leavings oli suomalainen vuonna 1978 perustettu poprock-yhtye. Yhtyeen kantavana voimana toimi julkisuutta vältellyt Gösta Sundqvist. Sundqvist vastasi yksin kappaleiden sävellyksistä, sanoituksista ja sovituksista. Sundqvist toimi myös yhtyeen laulajana. Yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin lukeutuvat "Mitä kuuluu, Marja-Leena?", "Teuvo, maanteiden kuningas" ja "Pohjois-Karjala". Muut yhtyeen jäsenet olivat Risto Paananen, Juha Karastie ja Niklas Nylund, jotka päättivät lopettaa yhtyeen Gösta Sundqvistin kuoltua vuonna 2003. Leevi And The Leavingsilla oli kaiken kaikkiaan 219 kappaletta.

Leevi and the Leavings tuli tunnetuksi myös esiintymättömyydestään. Koko 25-vuotisen uransa aikana yhtye ei tehnyt ainuttakaan keikkaa eikä esiintynyt paljoakaan julkisuudessa. Esiintymättömyydestään huolimatta yhtye keräsi vankan kuulijakunnan ja nautti suurta suosiota koko uransa ajan. Vuonna 1997 julkaistu kokoelmalevy Keskiviikko... 40 ensimmäistä hittiä on kaikkien aikojen 14. myydyin suomalainen albumi. Yhtyeen menestyksen takana olivat pitkälti Gösta Sundqvistin kirjoittamat kappaleet, joista monet muodostuivat hiteiksi. Sundqvist käsitteli kappaleissaan useimmin esimerkiksi alkoholismia, syrjäytyneisyyttä, ihmissuhteita, luonnonsuojelua ja yhteiskunnallisia asioita usein humoristisesti ja ironisesti. Yhtye sai vuonna 1995 vuoden kotimaisen yhtyeen Emma-palkinnon.

Yhtyeen johtohahmo Gösta Sundqvist muistetaan vaatimattomana ja periaatteistaan kiinnipitävänä ihmisenä. Sundqvist kieltäytyi koko yhtyeen uran ajan julkisista huomionosoituksista, eikä saapunut esimerkiksi vastaanottamaan yhtyeelle myönnettyä Emma -palkintoa vuonna 1995 tai Juha Vainio -sanoittajapalkintoa vuonna 1996. Sundqvist antoi haastatteluja lähinnä vain radioon ja musiikkialan lehtiin - niitäkin tosin harvakseltaan.

»Missä on tabu tai muuten poliittisesti epäkorrekti aihe, siellä on Sundqvist sulkakynineen piikittelemässä. Leevi and the Leavingsin laulujen läpi puhuvat yksinäiset, syrjäytyneet, kylähullut, rikolliset, huorat, transvestiitit, yksinhuoltajaäidit, erolapset - koko tarkkaan varjellun pohjoismaisen hyvinvoinnin hyssytelty kääntöpuoli. Gösta Sundqvistin eetos taiteilijana oli ihmiselämän mittainen projekti: tehdä ruma ja piiloteltu rehellisen kauniiksi ja näkyväksi.» (Olavi Uusivirta)

Ominaispiirteet Muokkaa

Esiintymättömyys Muokkaa

»Uskon, että Göstan tekstit on monelle suomalaiselle tärkeämpiä kuin se musiikki. Ne tekstien tarinat on yleisölle kaikkein tärkeimpiä. Niissä oli tiettyä vaatimattomuutta ja syvää ymmärrystä. Ehkä ihmiset tykkäsivät myös siitä, että Leavings oli bändi, joka ei nostanut omaa egoaan millään tavalla. Diivan elkeet tuhoaa usein suosion suomalaisten silmissä.» (Risto Paananen)

Leevi and the Leavings oli tunnettu siitä, että se ei tehnyt live-esiintymisiä. Yhtye ei antanut tähän yhtään keskeistä syytä. Yhdeksi syyksi mainitaan usein maineen luominen yhtyeelle. Gösta Sundqvist vertasi ensimmäisessä Leavings-haastattelussa vuonna 1978 yhtyettä Pink Floydiin. Jos Leevi and the Leavings olisi lähtenyt tekemään esiintymisiä, Sundqvist olisi halunnut tehdä samanlaista lavashowta kuin Pink Floyd. Keikoista olisi kuitenkin pitänyt tulla unohtumattomia kokemuksia ja kerta kerralta parempia. Gösta Sundqvistin nuoruuden ystävän Juha Partasen mukaan yhtyeelle oli helpompaa rakentaa mainetta muiden keinojen, kuten videoiden avulla.

Yhtyeen kappaleita olisi ollut vaikea toistaa keikkaolosuhteissa täysipainoisesti, sillä levyillä kappaleissa on useita päällekkäisäänityksiä ja trikkejä. Kappaleet olisi pitänyt sovittaa keikkoja varten erikseen, eikä Sundqvistin ääni myöskään kuulostanut luonnossa samanlaiselta kuin levyllä. Sundqvist ei myöskään pitänyt suurista väkijoukoista tai matkustamisesta. Koska Sundqvist oli myös tunnettu tinkimättömyydestään ja halusta tehdä asiat oman päänsä mukaan, konserttijärjestelyistä olisi todennäköisesti tullut hankalia. Sundqvist itse viihtyi parhaiten perheensä parissa, mitä esiintyminen olisi rajoittanut.

Sundqvist totesi myös useaan otteeseen yhtyeen olevan sen jäsenille vain harrastus. Sundqvist itse kertoi suhtautuvansa esimerkiksi jalkapalloon paljon vakavammin kuin musiikin tekemiseen. Vuoden 1984 haastattelussa YLE:lle Sundqvist totesi, että yhtye tekisi esiintymisiä, jos se ei olisi niin epäkaupallinen ja harrastelijamainen. Sundqvist myös epäili vuoden 1990 haastattelussaan Soundissa, että keikkailu olisi todennäköisesti "polttanut hänet loppuun".

Leevi and the Leavings teki kuitenkin alkuaikoinaan kaksi "keikkaa" Äimärock-festivaaleilla. Festivaalien esiaste, yksityiset Äimärock-juhlat, oli pidetty vuonna 1976 Iittalassa vanhassa harjoituspaikkana toimineessa navetassa. Vielä nimeämätön Leevi and the Leavings esiintyi seuraavana vuonna, 1977, festivaaleilla nimillä Rife Paananen & Kyytipojat ja Tarmon Dynamo. Tämä oli Leevi and the Leavingsiä edeltäneen kaveriporukan ensimmäinen ja sittemmin sitä seuranneen yhtyeen viimeinen keikka. Vuoden 1981 Suomen Euroviisu-edustajan karsinta oli kuitenkin tiettävästi ainoa varsinaisen Leevi and the Leavingsin tekemä julkinen esiintyminen. Ylen Mediakomppania-ohjelmassa yhtye esitti livenä kappaleensa "Matkamuistoja".

Julkisuuden välttely Muokkaa

Leevi and the Leavings muistetaan myös yhtyeenä, joka ei viihtynyt julkisuudessa. Syynä tähän oli paitsi se, että yhtyeen muusikot kokivat olevansa enemmänkin harrastelijoita kuin ammattimuusikoita, myös se, etteivät heitä kiinnostaneet musiikkibisneksen lieveilmiöt. Yhtye sai tehdä musiikkiaan ja elää arkielämäänsä ilman julkisuuden tuomaa painetta, mutta haastatteluja Sundqvist, Paananen, Karastie ja Nylund antoivat silti satunnaisesti. Vuonna 1996 Sundqvist totesi Juha Vainio -sanoittajapalkinnon voitettuaan, "ettei elämä julkisuudessa ole ihmisen arvoista elämää, vaikka se laulunaihetta antaisikin".

Muuta Muokkaa

Cover-yhtye LeeWings on soittanut vuodesta 1998 Leevi and the Leavingsia keikoillaan.

Kokoonpano Muokkaa

1978

1978–1979

  • Gösta Sundqvist (laulu, kitara)
  • Risto Paananen (kitara, basso, laulu)
  • Reijo Inna (rummut)
  • Jari Malinen (koskettimet)

1979–1982

  • Gösta Sundqvist (laulu, kitara)
  • Juha Karastie (kitara)
  • Risto Paananen (basso, laulu)
  • J.D. Leivo (rummut)

1982–1986

  • Gösta Sundqvist (laulu, kitara)
  • Juha Karastie (kitara)
  • Risto Paananen (basso, laulu)
  • Markku Mattila (rummut)

1986–1987

  • Gösta Sundqvist (laulu, kitara, rummut)
  • Juha Karastie (kitara)
  • Risto Paananen (basso, kitara, rummut)

1987–2003

  • Gösta Sundqvist (laulu, kitara)
  • Juha Karastie (kitara)
  • Risto Paananen (basso, laulu)
  • Niklas Nylund (rummut)

Diskografia Muokkaa

Albumit Muokkaa

Palkintoja Muokkaa

  • Hopeinen Muuvi Hannu Puttoselle hänen ohjaamastaan kappaleen "Rakkauden työkalu" musiikkivideosta (1994)
  • Vuoden yhtye 1995, Emma-palkinto
  • Juha Vainio -palkinto Gösta Sundqvistille työstään suomalaisena lauluntekijänä (1996)

Levymyynti Muokkaa

  • Yhtyeen eniten myynyt levy on Keskiviikko... 40 ensimmäistä hittiä, jota on myyty lähes 150 000 kappaletta. Albumi on kokoelmalevy Leevi and the Leavingsin parhaista hiteistä, joiden mittavasta joukosta mainittakoon "Mitä kuuluu Marja-Leena?", "Pohjois-Karjala", "Teuvo – maanteiden kuningas", "Vakosamettihousuinen mies", "Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen", "Rin Tin Tin", "Onnelliset", "Sopivasti lihava", "Muotitietoinen", "Vasara ja nauloja" sekä "Itkisitkö onnesta?". Keskiviikko... 40 ensimmäistä hittiä on 16. sijalla Suomen eniten myytyjen kotimaisten äänitteiden tilastossa.

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.